Kirjan nimi: Carrie
Kirjailija: Stephen King
Kustantaja: Tammi
Sivuja: 206
Lukuhaaste: A book set in high school
Kustantaja: Tammi
Sivuja: 206
Lukuhaaste: A book set in high school
Arvosana: ★★★☆☆
"Carrieta on kiva kiusata - se on niin ujo ja kömpelö, ei osaa edes suuttua. Mutta eivätpä tiedä Carrien koulukaverit kenen kanssa ovat tekemisissä. Carrie ei nimittäin ole ihan tavallinen tyttö, vaikka siltä näyttää. Hänellä on hallussaan erikoinen kyky: pelkän ajatuksen voimalla hän voi saada aikaan katastrofeja, muuttaa koko maailman painajaiseksi. Sitä voi käyttää myös koston välineenä..."
Kirja kertoo 16-vuotiaasta Carrie Whitesta, jota oli syrjitty ja kiusattu hänen koko elämänsä ajan. Carrien isä kuoli hänen ollessaan 3-vuotias ja Carriella oli äiti, Margaret White, joka oli ääriuskovainen henkilö. Liikuntasalin pukuhuonetilassa Carriella alkoi kuukautiset ensimmäistä kertaa. Carrie oli hämmentynyt eikä hän tiennyt, mitä tapahtui: hän luuli vuotavansa kuiviin. Pukuhuoneessa olevat tytöt nauroivat Carrielle ja heittelivät hänen päälleen terveyssiteitä ja tamponeita. Opettaja Desjard huomasi tilanteen ja hääti tytöt pois. Neiti Desjard yritti rauhoitella Carrieta ja kun hän huomasi ettei Carrie tiennyt mitään kuukautisista, hän yritti opastaa häntä. Tällöin Carrie sai ajatuksen voimalla lampun rikkoutumaan ja tämän tilanteen jälkeen hän huomasi, että hän kykeni ajatuksen voimalla manipuloimaan ihmisten ja esineiden tilannetta. Hän esimerkiksi sai naapurin pojan kaatumaan pyörällä ja naapurin rouvan ikkunan särkymään.
Kirjassa oli kahdenlaista kerrontaa:
1) Normaalia kirjan kerrontaa
2) Kirjan tapahtumien jälkeisen ajan tutkimuksien lehtileikkeleitä ja haastatteluja
Carrien äiti, Margaret White, oli syy miksi Carrieta kiusattiin. Hän oli ääriuskovainen ja hän ei myöskään antanut Carrien olla muiden seurassa. Margaret uskoi että kilteille tytöille ei kasvaisi rintoja tai heillä ei alkaisi kuukautiset. Hän uskoi myös muuhun tälläiseen "mukavaan".
Carrien mennessä ristilliselle leirille (hän oli anonut kauan äidiltään lupaa siihen ja maksoi leirin omasta pussistaan) Carrieta kiusattiin siellä kovasti ja Carrie tuli kotiin ennen aikojaan. Aluksi Carrien äiti sanoi Carrielle olleensa oikeassa ja sitten hän käski Carrien menemään kaappiin. Hän käski Carrieta aina menemään kaappiin, kun hän oli tehnyt jotain epäkristillistä. Carrie joutui olemaan kaapissa monia tunteja, kunnes hänen äitinsä päästi hänet pois. Kuulostaa oikein mukavalta ja äidilliseltä henkilöltä, eiköstä vaan?
Että jotkut ihmiset osaavat sitten olla moraalittomia ja empatiakyvyttömiä. Mikä minua raivostutti tässä kirjassa eniten, oli Carrien epäoikeudenmukainen kohtelu. Häntä kiusattiin hänen koko elämänsä ajan. Ja miksi? Koska hän oli erilainen ja koska hänen äitinsä oli, no, todella ääriuskovainen ja hän poikkesi muista ihmisistä.
Välillä Carrie oli myös säällittävä hahmo ja tuli tunne että eikö hän koskaan osaisi laittaa vastaan. Mutta toisaalta, jos nyt miettii millaisen kasvatuksen Carrie on saanut, niin kyllä sen sitten ymmärtää. Tässä maailmassa yksi ärsyttävimmistä asioista on juuri tuo epäoikeudenmukaisuus.
En ole muistaakseni ikinä ennen lukenut yhtäkään kauhukirjaa. En vain ole kiinnostunut hirveästi kauhusta. Carrienkin luinkin koulun kirjallisuuskurssia varten. Kirja oli mielenkiintoinen, mutta se ei kuitenkaan saanut minussa tuntemaan pelon tunnetta. Kirja oli kuitenkin sen verran mukavaa luettavaa, että voisin mielelläni kokeilla Stephen Kingin muuta tuotantoa.
"Carrieta on kiva kiusata - se on niin ujo ja kömpelö, ei osaa edes suuttua. Mutta eivätpä tiedä Carrien koulukaverit kenen kanssa ovat tekemisissä. Carrie ei nimittäin ole ihan tavallinen tyttö, vaikka siltä näyttää. Hänellä on hallussaan erikoinen kyky: pelkän ajatuksen voimalla hän voi saada aikaan katastrofeja, muuttaa koko maailman painajaiseksi. Sitä voi käyttää myös koston välineenä..."
Kirja kertoo 16-vuotiaasta Carrie Whitesta, jota oli syrjitty ja kiusattu hänen koko elämänsä ajan. Carrien isä kuoli hänen ollessaan 3-vuotias ja Carriella oli äiti, Margaret White, joka oli ääriuskovainen henkilö. Liikuntasalin pukuhuonetilassa Carriella alkoi kuukautiset ensimmäistä kertaa. Carrie oli hämmentynyt eikä hän tiennyt, mitä tapahtui: hän luuli vuotavansa kuiviin. Pukuhuoneessa olevat tytöt nauroivat Carrielle ja heittelivät hänen päälleen terveyssiteitä ja tamponeita. Opettaja Desjard huomasi tilanteen ja hääti tytöt pois. Neiti Desjard yritti rauhoitella Carrieta ja kun hän huomasi ettei Carrie tiennyt mitään kuukautisista, hän yritti opastaa häntä. Tällöin Carrie sai ajatuksen voimalla lampun rikkoutumaan ja tämän tilanteen jälkeen hän huomasi, että hän kykeni ajatuksen voimalla manipuloimaan ihmisten ja esineiden tilannetta. Hän esimerkiksi sai naapurin pojan kaatumaan pyörällä ja naapurin rouvan ikkunan särkymään.
Kirjassa oli kahdenlaista kerrontaa:
1) Normaalia kirjan kerrontaa
2) Kirjan tapahtumien jälkeisen ajan tutkimuksien lehtileikkeleitä ja haastatteluja
Carrien äiti, Margaret White, oli syy miksi Carrieta kiusattiin. Hän oli ääriuskovainen ja hän ei myöskään antanut Carrien olla muiden seurassa. Margaret uskoi että kilteille tytöille ei kasvaisi rintoja tai heillä ei alkaisi kuukautiset. Hän uskoi myös muuhun tälläiseen "mukavaan".
Carrien mennessä ristilliselle leirille (hän oli anonut kauan äidiltään lupaa siihen ja maksoi leirin omasta pussistaan) Carrieta kiusattiin siellä kovasti ja Carrie tuli kotiin ennen aikojaan. Aluksi Carrien äiti sanoi Carrielle olleensa oikeassa ja sitten hän käski Carrien menemään kaappiin. Hän käski Carrieta aina menemään kaappiin, kun hän oli tehnyt jotain epäkristillistä. Carrie joutui olemaan kaapissa monia tunteja, kunnes hänen äitinsä päästi hänet pois. Kuulostaa oikein mukavalta ja äidilliseltä henkilöltä, eiköstä vaan?
Että jotkut ihmiset osaavat sitten olla moraalittomia ja empatiakyvyttömiä. Mikä minua raivostutti tässä kirjassa eniten, oli Carrien epäoikeudenmukainen kohtelu. Häntä kiusattiin hänen koko elämänsä ajan. Ja miksi? Koska hän oli erilainen ja koska hänen äitinsä oli, no, todella ääriuskovainen ja hän poikkesi muista ihmisistä.
Välillä Carrie oli myös säällittävä hahmo ja tuli tunne että eikö hän koskaan osaisi laittaa vastaan. Mutta toisaalta, jos nyt miettii millaisen kasvatuksen Carrie on saanut, niin kyllä sen sitten ymmärtää. Tässä maailmassa yksi ärsyttävimmistä asioista on juuri tuo epäoikeudenmukaisuus.
En ole muistaakseni ikinä ennen lukenut yhtäkään kauhukirjaa. En vain ole kiinnostunut hirveästi kauhusta. Carrienkin luinkin koulun kirjallisuuskurssia varten. Kirja oli mielenkiintoinen, mutta se ei kuitenkaan saanut minussa tuntemaan pelon tunnetta. Kirja oli kuitenkin sen verran mukavaa luettavaa, että voisin mielelläni kokeilla Stephen Kingin muuta tuotantoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti